Johtaminen 2021 kaipaa ravistelun kestävää organisaatioliimaa ja merkitystä

Viime vuoden tapahtumia voi monen muun asian ohella pitää johtamisen korkeakouluna. Harvoin, jos koskaan ovat kaikki johtamisen osa-alueet vaatineet niin nopealla rytmillä uutta suuntaa ja ratkaisuja. Tarvittiin yhtä aikaa kriisi-, muutos-, innovaatio-, ihmisten ja ekosysteemin johtamista sekä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamista toimintaympäristössä, jossa oli enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia.

Jos organisaatiosi kulttuuri ja oma johtamistapasi oli aiemmin kontrolloiva ja halusit tiukasti pitää kaikki langat omissa käsissäsi, opit todennäköisesti luottamaan ihmisten vastuullisuuteen ja siihen, että tehtävät hoituvat jopa paremmin ilman jatkuvaa seurantaa. Jos aiemmin keskityit enemmän asioiden johtamiseen, jouduit varmasti kohtaamaan oman ja muiden ihmisten tarvitsevuuden ja sen myötä vahvistamaan arjen ihmisjohtajuuttasi. Vain muutamia ”johtamisen korkeakoulun” esimerkkejä mainitakseni.

Etätyö järsii suhdetta omaan organisaatioon

Mitä olemme ”korkeakoulussamme” oppineet ja mikä johtamisympäristössämme on muuttunut ehkä pysyvästikin? Miten olemme muuttuneet ihmisinä, olemmeko erilaisia johtajia ja johdettavia? Arvostammeko, odotammeko ja jopa vaadimmeko erilaisia asioita kuin ennen? Ohjaavatko meitä nyt erilaiset motiivit? Onko käsityksemme muutoksista, niiden ennustettavuudesta ja kyvystämme sopeutua niihin saanut aivan uudenlaisen sisällön? Väitän, että vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on kyllä. Monet aiemmat ”totuudet” ja toimintaamme ohjaavat voimat ovat keikahtaneet uuteen asentoon. Meidän on myös muokattava aiempaa tapaamme johtaa tai ainakin tarkasteltava sitä kriittisesti.

Olemme kohta vuoden eläneet laajan etätyöskentelyn aikaa. Välineet ja käytänteet ovat jo pitkään olleet hyvin hallussa ja työskentely sujuu tutkimustenkin mukaan jopa tehokkaammin kuin aiemmin. Onko kaikki siis hyvin? Etätyö nakertaa kuitenkin vääjäämättä suhdettamme omaan organisaatioon. Irtaudumme työpaikastamme. Missä olemme töissä ja mikä merkitys työllämme on? Etätyöympäristöstämme puuttuvat työpaikan symboliset merkit: työhöntulorutiinit, työpiste, taukotilat, neuvotteluhuoneet, lounasravintolat.

Ympärillämme ei häärikään ihmisiä, joilla kaikilla on sama työnantaja ja jotka ovat kaikki ”meitä”. Puitteet luonnollisille kohtaamisille puuttuvat. Yhteenkuuluvuuden tunnetta on vaikea pitää yllä asiapalavereilla pelkän äänen ja satunnaisesti ruudulla vilahtavien kasvojen avulla.

Tunnista tarvitsevuus, tee tavoitteet todellisiksi

Vuoden 2021 johtajuuden isoimpia haasteita on tunnistaa ja tunnustaa ihmisten ”tarvitsevuus”. On tärkeää löytää uudenlaiset keinot pitää yllä henkilöstön yhteenkuuluvuuden ja työn merkityksellisyyden tunnetta. Tässä johtaminen on avainasemassa. Tarvitaan liima, joka pitää meidät yhdessä ja kestää jatkuvat ympäristön ravistelut.

Etätyön myötä jokainen on joutunut toimimaan entistä itseohjautuvammin, sopeutumaan olosuhteisiin sekä innovoimaan uusia työskentelytapoja. Nämä muutokset koettelevat ja samalla vahvistavat ihmisen perustarvetta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Myös epävarmuus nostaa helposti päätään; Teenkö oikeita asioita, missä kulkevat valtuuksieni rajat, onko tekemiselläni merkitystä organisaatiolle?

Tarvitsemme siis ”johtotähdeksemme” entistä selkeämmän kuvan tavoitteista sekä niihin liittyvää avointa yhteistä keskustelua sanoitettuna meidän oman arkemme tekemisiin. Tarvitsemme myös rehellistä ja aitoa huomioimista ja palautetta huomattavasti enemmän kuin ennen. Tarvitsemme psykologisen turvallisuuden tunnetta. Tämä Harvard Business Schoolin johtamisen professori Amy Edmondsonin lanseeraama termi tarkoittaa ympäristöä, jossa ihminen uskaltaa kysyä ja kyseenalaistaa, tehdä virheitä, tuoda ne esille ja kaikin puolin olla oma itsensä ilman pelkoa ja epävarmuutta.

Ovatko ihmiset tärkeintä johtamisessasi? Kyse on sen varmistamisesta, että kaikilla on selkeä ja yhteisesti ymmärretty näkemys tavoitteesta. Vaikka tämä tuntuu yksinkertaiselta, tavoitteen konkretisointi vaatii yllättävän paljon ponnisteluja ja jää siksi usein tekemättä. Mitä tavoitteella todellisuudessa halutaan saavuttaa? Miten tavoite sanoitetaan niin, että se ohjaa ja antaa merkitystä eri rooleissa olevien henkilöiden päivittäiselle tekemiselle tässä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä?

Tarvitaan myös kalenterien raivaamista, jotta puhtailta asiapalavereilta jää aikaa ihmisten aidoille kohtaamisille, keskustelulle ja huomioimiselle. Ihmisinä emme vaadi ihmetekoja vaan jo pienillä, konkreettisilla teoillakin on iso vaikutus arvostuksen, kuulluksi tulemisen ja merkityksellisyyden tunteeseen.

Arja Julin-Nurmi
Arja Julin-Nurmi

Uudistaja ja muutoksen tekijä
Renesans Consulting

+358 40 552 9699

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin