Etsi
  • minnatuominen

HR-ammattilaiset itseohjautuvuudesta: Vastuun hämärtyminen pelottaa

Tiedote STT Infossa 2.6.2021




Miten korvata johtajat? HR-ammattilaiset ja yritysten johto eivät edelleenkään tiedä, miten organisaatiot voisivat toimia ilman johtajia, vaikka lähes 65 prosenttia vastaajista toteaa, että keskustelu hierarkian korvaavista organisoitumistavoista on heillä ajankohtaista.


Tämän johtopäätöksen voi vetää Renesans Consultingin yhteistyössä Henry ry:n (Henkilöstöjohdon ryhmä) kanssa toteuttamasta täsmäkyselystä. Kyselyssä 70 HR-ammattilaista, kehittäjää ja johtajaa kertoi näkemyksiään itse- ja yhteisöohjautuvuudesta.

– Aineistossa yllätti se, että vastuun hämärtymisen pelko oli niin vahvasti läsnä. Siinä tulee esiin ristiriita: työntekijöiltä vaaditaan itsenäistä työotetta, mutta vastuun rajat halutaan määritellä tarkasti. Tässä heijastuu vanhakantainen ajattelu siitä, että työntekijöille pitää määrittää tiukat toimenkuvat, summaa FT, dosentti ja organisaatiokonsultti Perttu Salovaara Renesans Consultingista.


Vastuu halutaan jakaa työntekijöille tai johtajille, sillä jaettu vastuu nähdään yleisesti ei kenenkään vastuuna. Kun henkilöstö tarvitsee tukea, pitää sitä varten löytyä esihenkilöitä ja johtoa. Samaan aikaan 69 prosenttia vastaajista piti organisaation suurimpana haasteena esihenkilöiden ja johdon kiirettä.

Tässäkin tulee esiin ristiriita, Salovaara toteaa:

– Henkilöstön omatoimisuuden varmistamiseen tarvitaan johtajia, vaikka tiedetään, että he ovat liian kiireisiä jo nyt. Johtajien lisääminen ei myöskään ole ratkaisu juuri missään organisaatiossa.


Onko itseohjautuvuus vain ”oma-aloitteisen työntekijän” uudelleen brändäystä?


Vastausten perusteella itseohjautuvuus mielletään samaksi asiaksi kuin omatoiminen ja itsenäinen työntekijä.

– Miten tämä poikkeaa entisajan työpaikkailmoituksesta, jossa haettiin omatoimista ja oma-aloitteista kokkia? kysyy Salovaara.

Oma-aloitteista työntekijää on arvostettu Suomessa läpi vuosikymmenten. Aineiston perusteella ”oma-aloitteinen työntekijä” on nyt uudelleen brändätty itseohjautuvaksi. Tällaisessa ymmärryksessä on riskinsä.

– Haluammeko olla tuottamassa mielikuvaa työelämästä, jossa kaikki ovat yrittäjähenkisiä työn sankareita? Ja haluammeko tukea työelämäpuhetta, jossa itseohjautuvuus tarkoittaa työpaikkailmoituksen kiiltokuvahenkilöä? Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan täytä mittaa, Perttu Salovaara haastaa.


Yhteisöohjautuvuus: tiimi tukee, mutta pelkona vallankaappaus


Yhteisöohjautuvuus on malli, jossa kenenkään – edes johtajan – ei oleteta selviävän ilman muiden apua. ”Ryhmäilmiö, jossa ohjaudutaan tavoitteiden suuntaisesti läpinäkyvästi päätöksiä tehden ja tietoa sekä johtajuutta jakaen” ja “Tiimi määrittää yhteiset toimintatavat jolla tavoitteet saavutetaan”, määrittelivät kyselyyn vastanneet.

Yhteisöohjautuvuus oli vastaajille osin tuntematon ilmiö. Sitä pidettiin kuitenkin yleisesti haluttavampana ilmiönä kuin pelkkää yksilötason itseohjautuvuutta.

Yhteisöohjautuvuuden haasteina nähtiin konfliktit, tiimin jäsenten erilaiset intressit, tasapuolisuuden toteutuminen ja mahdollinen vapaamatkustaminen. Erityisesti nousi esiin huoli siitä, että joku kaappaa vallan.

– Jos riskit tunnistetaan, miksi niiden annettaisiin toteutua? On selvää, että yhteisöohjautuvuuskin tarvitsee toimiakseen rakenteita sekä yhdessä sovittuja käytäntöjä ja sääntöjä, Perttu Salovaara toteaa.

Kyselyaineistosta kävi ilmi myös nykyisten organisaatiomallien haasteita, joita yhteisöohjautuvuus voisi ratkaista. 69 prosenttia vastaajista piti haasteena esihenkilöiden ja johdon kiirettä. Yhteistyö osastojen ja yksiköiden välillä oli pulmana 53 prosentissa organisaatioista. Siiloutumisesta kertoi lähes puolet vastaajista.

Yhteisöohjautuvan mallin ratkaisu näihin on selkeä: koska johtoa ei voi lisätä, tuki pitää löytää työyhteisöstä ja kollegoista. Verkostomaisuus yhteisöohjautuvuudessa puolestaan tuo rakenteellisen ratkaisun, kun organisaatiota ei kuvata yhteen asiaan vihkiytyneiden siilojen kautta.


Tervetuloa: Zoom-iltapäiväkahvit yhteisöohjautuvuudesta ke 16.6.

Järjestämme keskiviikkona 16.6. klo 15-15.45. virtuaaliset iltapäiväkahvit teemalla ”Parvi, kaaos, tiimi – Mitä on yhteisöohjautuvuus?” Perttu Salovaara esittelee täsmäkyselyn tuloksia ja rikastaa teemaa. Tilaa on myös keskustelulle.

Ilmoittaudu: https://forms.gle/a6YYpDPtrmBhQK8q8



Perttu Salovaara, FT, dosentti (valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto), on kokenut litteiden organisaatioiden rakennusmestari, joka on viihtynyt uuden ajan organisaatioiden parissa yli 20 vuotta sekä tutkijana, konsulttina että kirjailijana. Uusin teos ”Johtopäätös – Yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen” ilmestyi loppuvuodesta 2020 Teoksen julkaiseman. Hän on julkaissut yli 20 tieteellistä artikkelia, mm. johtamisesta, ja itseohjautuvuudesta ja yhteisöohjautuvuudesta