Monimuotoinen itseohja

Monimuotoinen itseohjautuvuus edistyy Järvenpäässä ennakkoluulottomilla kokeiluilla

Kati Toikka ja Merja Soosalu Monimuotoinen itseohjautuvuus
Kati Toikka ja Merja Soosalu Järvenpään kaupungin yhteistyötila Puistolassa, joka oli ennen päiväkoti. (kuva: Minna Tuominen)

Järvenpään kaupunki on tullut tunnetuksi modernista hybridityöohjeestaan ja kokeilukulttuuristaan. Litteämpien organisaatioiden nikkarimme Perttu Salovaara on vetänyt Monimuotoinen itseohjautuvuus -hanketta yhdessä kehittämispäällikkö Kati Toikan kanssa. Haastattelussa Kati ja henkilöstöjohtaja Merja Soosalu kertovat hankkeesta ja siitä, miten työntekoa on vetreytetty itseohjautuvammaksi Järvenpään HR-palveluissa.

Järvenpäässä on toden teolla mietitty, miten hierarkiaa voitaisiin madaltaa ja työt järjestellä mielekkäämmin ja tehokkaammin. Itseohjautuvuus kunnissa ja kaupungeissa tarkoittaa verkostomaisen toiminnan vahvistamista hierarkian sisällä ja sen rinnalla.
– Olemme ajatelleet, ettemme voi odottaa siihen asti, että kaikki on valmista ennen kuin lähdemme eteenpäin. Optimaalista hetkeä ei koskaan tule, kehittämispäällikkö Kati Toikka avaa ajattelua.

Kevan osarahoittama Monimuotoinen itseohjautuvuus -hanke päättyy helmikuussa 2022.  Kaupunki on pilotoinut monimuotoista itseohjautuvuutta kolmessa eri yksikössä: Osaamis- ja työllisyyspalveluissa, Järvenpään Yhteiskoulussa sekä kirjastossa. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, kokeilla ja mallintaa kuntasektorille sopivia itseohjautuvuuskäytänteitä. 

E-kirja kokoaa yhteisen oppimismatkan oivallukset

Renesansin Perttu Salovaara on sparrannut pilottiyksiköiden johtoa, vetänyt työpajoja ja jakanut henkilöstölle tietoa yhteisöohjautuvuudesta. Perttu ja Kati kirjoittavat hankkeen opeista ja kokemuksista e-kirjan, joka julkaistaan Ihmisen kokoinen itseohjautuvuus -seminaarissa tammikuussa 2022.

Yhteistyö Pertun kanssa on Kati Toikan mukaan syvällistä yhteiskehittelyä.
– Asiakkaalla on vahva toimijuus eikä mikään tule ulkoa annettuna. Pertulla on kokemusta ja näkemystä, mutta hän ei tyrkytä eikä myy mitään toimintamallia. Pertulla on rakentava ote haasteisiin.  Hankkeen tekeminen on ollut pitkäaikaista, arkista, saumatonta yhteistyötä, yhteisten kiinnostuksen kohteiden jakamista ja molemminpuolista sparrausta.
Yhteinen oppimismatka, joka perustuu laadukkaalle ajattelulle ja ikuisessa kyselyiässä olemiselle, hän summaa.

Strategiaan perustuva yhteisöohjautuvuus

Ei liene yllätys, että monimuotoinen itseohjautuvuus näkyy myös kokeilevan kaupungin hermokeskuksessa. Järvenpäässä on pohdittu, miten HR, hallintopalvelut ja ylin johto voivat edistää yhteisöohjautuvuutta kulttuurin näkökulmasta.

Kati Toikka kertoo, että yhteisöohjautuvaa työtä on tehty 2–3 vuoden ajan.
– Yhteisöohjautuvuus on Järvenpäässä strategiassa. Me luotamme ja haluamme onnistua. Lähtökohtana on myönteinen ihmiskuva. Esimerkiksi mobiilityössä voidaan nähdä haasteita, mutta se ei estä meitä toimimasta. Olemme oppineet sietämään välitilaa.

HR on aktiivisesti työstänyt uudelleenorganisoitumista miettimällä, mitä ilmiöitä HR:ssä on ja miten tiimit työskentelevät näiden kanssa. Tiimeissä on eri tehtäväprofiileita: vastaava, aktori, konsultoiva ja informantti. Henkilöstöjohtaja Merja Soosalu toimii sponsorina.
– Raivaan tilaa tiimien toiminnalle ja sparraan tiimejä, hän kuvailee.

Kati Toikka toteaa, että organisaatiorakenteen mukainen palaveri on kaatoluokka.
– Fokus hajoaa eikä lukuisia esiin tulevia asioita ole aikaa edistää.

HR pitää palaverinsa verkostoissa arjen yhteistyötasolla.
– Olen huomannut, että tällöin syntyy intohimo tekemiseen, Toikka kiittää.

Töitä tehdään sujuvasti etänä yhdessä ja viestintäkanavilla kuhisee: Itseä mietityttäviin asioihin saa nopeasti toisen mielipiteen.
– Meillä HR:ssa ajatellaan yhdessä. Otetaan työtunteja vaihtelevilla kokoonpanoilla vaikkapa pareittain tai triona. Lähdetään kävelylle tai käydään kahvilla. Jokainen saa tuoda jonkun kysymyksen tai teeman, johon haluaa sparrausta laatikon ulkopuolelta eli kollegoilta, jotka eivät ole asian varsinaisia asiantuntijoita. Opitaan uutta, löydetään kytköksiä asioiden väliltä, ajatellaan eri tavalla, Kati Toikka kertoo.

Tarvitaanko johtajaa?

Kun puhutaan yhteisöohjautuvuudesta HR:ssa, herää kysymys, onko henkilöstöjohtaja Merjan mahdollista tehdä itsensä tarpeettomaksi?

Järvenpäässä on mahdollisimman vähän manageerausta, mikä on Merja Soosalun omakin toive.
– Ymmärrän, että nykyrakenteessa sitä täytyy olla.  Olen se tyyppi, joka painaa lomien hyväksymisnappia.

Johtajan merkitys korostuu työkuormituksessa ja haastavissa tilanteissa.
– Puhtaasti vertaisten kesken tällaisten tilanteiden hoitamista pitäisi miettiä.  Vertaisia ei halua liikaa kuormittaa. Esihenkilörooliin liittyvä vastuu tulee esiin siinä, että on joku, joka voi hetken aikaa kannatella silloin kun on tilanne päällä, Kati Toikka kiteyttää.

Johtajaa ei välttämättä tarvittaisi, mutta on välttämätöntä, että saatavilla on ihminen, jolla on coaching-osaamista, taitoa tunne- ja työkuorman säätelyyn ja aikaa kuunnella. Joillakin johtajilla näitä taitoja on, toisilla ei.

Kehittämisen seuraava taso Kati Toikan mukaan on miettiä resurssien käyttöä ja kohdentamista, tiedolla johtamista suhteessa talouden tunnuslukuihin.
– Tätä voisimme lähteä tekemään yhteistyössä talouspalveluiden kanssa, hän visioi.

Merkitse seminaari jo kalenteriin!

Hankkeen oppeja ja kokemuksia kokoava e-kirja julkaistaan Ihmisen kokoinen itseohjautuvuus -seminaarissa 18.1.2022 klo 12.30-14.30. Livelähetyksestä on tulossa myös tallenne.

Lue lisää

Mitä on työelämän murros kuntakentän näkökulmasta?

Tutustu yhteisöohjautuvuus-linkkipankkiimme ja lataa ilmaiseksi Riisuttu organisaatio -kirja

 
 
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Teksti ja kuva: Minna Tuominen

Jutellaanko lisää?

Kokeneet ja asiantuntijamme ovat käytettävissä.
Kerrothan meille viestillä, miten voimme olla avuksi.
Palaamme asiaan mahdollisimman pian.