Työyhteisön uteliaisuus avaa tulevaisuuden mahdollisuuksien ovia

mari tähjä minna tuominen

Muutosten ymmärtäminen, mahdollisuuksien etsiminen ja uusien taitojen omaksuminen edellyttää yksilöltä ja työyhteisöltä uteliaisuutta muuttuvaa maailmaa kohtaan. Uteliaisuuden arvostus työelämätaitona on nousussa ja onpa Suomeen ehdotettu jopa uteliaisuuden professuuriakin.

Erilaisia ilmiöitä ja kehityskulkuja tulee jatkuvasti pohtia monesta eri näkökulmasta ja monen erilaisen argumentin lävitse. Uteliaisuuden ylläpitäminen työyhteisössä tarvitsee luottamuksellisen ja hyväksyvän tilan, jossa on turvallista myös hieman velloa epämääräisyydessä ja keskustella siitä, mistä muutoksissa on kyse. 

Mikä saa uteliaisuuden vaihtumaan silmälappuihin?

Yrityksissä on helppo estää uteliaisuus ja ihmettely keskittymällä vain lähiaikojen liiketoiminnan tuloksellisuuden varmistamiseen ja olemassa olevan liiketoiminnan puolustamiseen. Tämä tukee vain harvoin työyhteisön yhteistä uudistumista ja oppimista eikä aktiivisesti rakenna tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. 

Uudistumisen kannalta yleisin ongelma onkin työyhteisön vanhanaikaiset ajattelumallit. Jämähtänyt ajattelu ylläpitää toimintatapoja, jotka eivät tue liiketoiminnan kehittymistä ja uuden oppimista. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää  Tavat ovat työyhteisölle tuttuja ja helppoja, ja todennäköisesti niillä on myös tehty tulosta. Iso osa työyhteisöön juurtuneista toimintamalleista kuitenkin vanhenee vääjäämättä, ellei niihin kohdisteta kyseenalaistamista ja toisinajattelua.  

Voi olla vaikea myöntää, ettei työyhteisön nykytila välttämättä kerro sitä, miltä sen tulevaisuus voisi parhaimmillaan olla, ellei sitä aktiivisesti yhdessä lähdetä tutkimaan. Tulevaisuus on aina erilainen kuin nykyhetki, halusi työyhteisö sitä tai ei. Tulevaisuuden muodostumiseen vaikuttavat erilaiset ilmiöt, muutokset ihmisten arvostuksissa ja asenteissa sekä näiden systeeminen riippuvuus. Yrityksissä tarvitaan osaamista hahmottaa, mitkä muutoksissa on olennaista juuri heidän liiketoiminnalleen ja asiakkailleen. On työyhteisön oma etu, että he oppivat sekä vaikuttamaan tulevaisuuden muodostumiseen ja ohjailemaan kehityskulkuja itselleen suotuisiksi että ennakoimaan kyvykkyyksiä, joita siellä toimiminen liiketoiminnalta ja osaamiselta edellyttää. 

Tulevaisuusajattelu ja ennakointitaidot kuntoon

Työyhteisön uusiutumisen edellytyksiä luodaan vahvistamalla yksilöiden ja työyhteisön taitoja tulevaisuuden hahmottamiseen. Keskeisintä on kyky muodostaa erilaisia käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat tulevaisuudessa merkityksellisiä. Kehittämisen etumatkaa kilpailijoihin on mahdollista kasvattaa, jos osataan hahmottaa, miltä maailma mahdollisesti näyttää pidemmällä aikavälillä ja mitkä asiat silloin luovat arvoa. Yhteinen tulevaisuuteen tähyily sekä uuden oppiminen ja oivaltaminen pitäisi työyhteisöissä nähdä investointina menestyksekkäämmän ja erottautuvan liiketoiminnan puolesta. 

Tämä edellyttää sitä, että ennakoinnista tehdään systemaattista ja jatkuvaa – ja ennen kaikkea sitä, että tulevaisuusajattelu vapautetaan johdon työvälineestä koko työyhteisön supervoimaksi. Ennakoinnista syntyvät oivallukset ovat parhaimmillaan ainutlaatuisia ja tarjoavat mahdollisuuden erottautuvaan uudistumiseen. Mitä useampi työyhteisön jäsen osallistuu ennakointiin ja mitä moninaisempi heidän joukkonsa on, sitä todennäköisemmin ennakointi tuottaa yleisen tiedon sijaan valtavirrasta poikkeavia oivalluksia, tietoa ja toimintatapoja, joita kilpailijoiden voi olla vaikea saavuttaa. 

 

Mari Tähjä
Mari Tähjä

Ennakointi- ja strategiatyö, ennakointiosaamisen kehittäminen, tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen taitojen vahvistaminen

mari.tahja@renesans.fi 
+358 50 567 1077 

Minna Tuominen
Minna Tuominen

Viestintä ja näkyvyys

minna.tuominen@renesans.fi
+358 41 313 9019 

Jaa somessa:

Jutellaanko lisää?

Kokeneet asiantuntijamme ovat käytettävissä.
Kerrothan meille viestillä, miten voimme olla avuksi.
Palaamme asiaan mahdollisimman pian.